Roadtrip: Porvoo

Noniin, nyt niitä kuvia kesäretkeltä! Röllölla ja mulla oli tosiaan kerrankin lomaa samaan aikaan, joten päätettiin jo alkukesästä, että silloin tehdään jotain. Suunnitelmia oli kyllä jossain vaiheessa vaikka mitä, mutta aika ja budjetti oli molemmat melkosen tiukilla, joten aikalailla kotiseutumatkailuksihan toi loma meni. Vaikka ei kovin pitkälle päästykään, niin lomaviikko oli kyllä erittäin onnistunut ja etenkin rentouttava.

Reissuun lähtö oli lopulta melkosen extempore-päätös, koska sääennusteet näytti äärimmäisen kehnolta, ja vähän mietitytti onko sadesäällä mitään järkeä lähteä reissaamaan. Pari viikkoa sitten lauantaina ilma kuiteskin näytti suhteellisen ok:lta eli ei siis satanut kaatamalla, joten hypättiin autoon ja ajeltiin Porvooseen. Porvoo oli ollut molempin kesän to do -listalla, joten sieltä oli hyvä aloittaa. 

Vanhassa kaupungissa oli pihakirppispäivä, joten päästiin myös kurkkailemaan ihmisten sisäpihoille. Tässä Röllö testailee kenkiä, jotka taisivat osoittautua liian pieniksi. Oi että nähtiin kyllä kivoja pihoja, sellaisia ihanan vanhanaikaisia. Muutenkin tykkään älyttömästi noista söpöistä vanhan Porvoon kaduista. Mulle tulee siellä aina sellainen fiilis, kuin olisi jossain Astrid Lingrenin kirjassa, ja se on kyllä hyvä fiilis se :)

Pienen Suklaatehtaan jätski oli ihanan _suklaista_. Ylläri sinäänsä, kun suklaatehtaasta kuiteskin oli kyse.  

Lounastettiin Zum Beispiel -ravintolassa, josta sai kunnollista perusruokaa. Omalta lautaselta löytyi savustettua lohta piparjuurikastikkeessa.

 

Löydettiin kirkon läheisyydestä aika fiini hääkyltti. Voittaa ne perinteiset pahvisydämet ihan mennen tullen.

Sadesää iski onneksi vasta kun oltiin jo saatu tarpeeksemme vanhassa kaupungissa kiertelystä (ja vedetty pienet karkkiähkyt Brunbergin maistiaisten äärellä) ja kierreltiin vähän kauppoja keskustassa. Saatoin tehdä muutamia löytöjä Kookengästä, mutta ne pääsevät esittelyyn myöhemmin. Hehee, pysykäähän taajuuksilla, niin näette minne matka jatkui Porvoosta :)

Lomanjälkeinen comeback

Heissan! Täällä ollaan taas koneen ääressä ja viime viikon roadtripin kuvat on siirretty kameroilta kovalevyn uumeniin. Kesäretki oli ihan mielettömän onnistunut. Ehdittiin tehdä vaikka mitä ja surkealta näyttävistä sääennusteista huolimatta meille tulikin ihan kivat lomailmat. Mutta laittelen niitä lomakuvia tänne vähän myöhemmin, nyt ajattelin vain hehkuttaa seuraavaa lomareissua, joka on nyt vihdoin varattu joulukuulle! Kamala levottomuus, kun ei ole ollut mitään matkaa tiedossa, on nyt ohi ja Miia ja minä pakataan rinkat joulukuun alussa ja lähdetään kolmeksi viikoksi ...tittididittidiii... MALESIAAN! Vitsit oon ihan superinnoissani vaikka matkaan on vielä päälle kolme kuukautta. Euroopan lisäksi olen aijemmin matkaillut vain Jenkeissä, joten tuo Aasian seutu on vielä ihan valloittamatta. Parastahan tässä reissussa on, että päästään moikkailemaan Ellistä, joka lähti eilen Penangiin vaihtoon.

Palattiin Röllön kanssa kesäretkeltä maanantai-iltana ja napattiin Tampereelta vielä Vilma kyytiin. Kotoolta kun on lentokentälle vaan kymmenisen minuuttia matkaa, niin Ellis hyppäsi Mikkelistä junaan ja tuli meille yöksi. Olis se ollut vähän kurjaa matkata yksin kentälle keskellä yötä ja näin kerettiin vielä viettää viimeisiä läksäreitä. Käytiin jopa Töyrynummen paikallisessa, Miamissa, joka oli kyllä vähän erityylinen verrattuna Tampereen saman nimiseen menomestaan... Mutta palvelusta plussaa - Vilma sai laulaa karaokebiisin vaikkei ollutkaan karaokepäivä.

 

Viimeiset halit kentällä aamuviideltä. Oltiin erittäin hehkeinä liikkellä, suoraan sängyn pohjalta parin tunnin unien jälkeen. 

Sinne se meni! Ikävä tulee, mutta onneksi nähdään jo joulukuussa! Helpotti kyllä kummasti hyvästien jättöä, kun oli vierailulennot varattuna ♥

Kesälomalainen täällä hei!

Terveisiä Juvalta! Ajeltiin Röllön kanssa eilen tänne meidän kesämökille muutaman välietapin kautta ja ollaan täällä nyt sitten x-määrä päiviä. Roadtripin suunnitelmat ovat vielä täysin auki, mutta tästä se lähtee - kesäretki 2013! Kahvi porisee, puuro on kiehumassa, ja Röllökin taisi juuri osoittaa jotain heräämisen merkkejä. Minä oon jo käynyt aamu-uinnilla ja ajattelin tulla iskemään tänne ensimmäisiä kesälomatunnelmia torstai-illalta, jolloin jäin lomalle.

 

Miiakin oli kesäretkellä ja saapui torstaina Porvoosta Helsinkiin, joten lähdettiin vähän juhlistamaan kesälomaa. Aloitettiin kahvitteluilla kavanrannan johan & nyström:illä. Tykästyin siihen ihan älyttömästi, pakko siis mennä uudestaankin. Söpö punatiilinen kanavarakennus tuo mulle mieleen viime vuoden kesäretken ja Potsdamin hollantilaiskorttelin. Kahvila oli melkosen täynnä, mutta onnistuttiin saamaan pöytä ulkoa ja nautiskeltiin ilta-auringosta. Ensi kerralla täytyy testata jotain herkun näköistä raakapiirakkaa.

   

Kahvin jälkeen kilistettiin alkaneelle lomalle Hotelli Glo:n baarissa, mikä ystävämme Essin mielestä ei kyllä yhtään sopinut tyyliimme. Ilmeisesti Kallion räkälät olisi ollut oivempi valinta. Oltiin nimittäin juuri ehditty Miian kanssa puhua ihmisten (ja etenkin kavereidemme) erilaisista tyyleistä, kun Essi kaverinsa Marian kanssa liittyi seuraamme ja ensimmäinen reaktio meni sunnilleen näin: "Miten te ootte noin siistin näköisiä?!? Ja mitä te oikeen täällä teette??" Tilannetta saattoi selkeyttää sellainen seikka, että olin työpaikalta saanut kivan pikku kupongin, jolla sai pari lasillista kuohuvaa kyseisestä paikasta :)

 

Glo:sta jatkettiin vielä Iguanaan margarita-ämpärin ääreen, joka jaettiin muutaman muun Tampere-kaverin kanssa. Eipä olisi voinut loma paljoa paremmin alkaa!

DIY: Liskokorvikset

 

Ala-aste-aikoina lempipuuhiani oli kaikenmoinen askartelu ja yhdessä vaiheessa tein pienistä muovihelmistä vaikka mitä, enimmäkseen kuitenkin liskoja. Täällä vanhemmilla majaillessa löysin vanhat askartelulaatikot täynnä erilaisia materiaaleja ja helmivarastojenkin tilanne oli vielä aika hyvällä mallilla. Sain sitten idean tehdä perinteisistä liskoista korvikset. Viimeksi Tampereella ollessani kaivoin esiin korviskoukut ja eilen tylsyyksissäni (yrittäessäni parhaani mukaan ignoorata Flow-festareiden olemassaolon, jotta liputtomuus ei ärsyttäisi niin paljoa) päätin ruveta askartelemaan. Aluksi mulla ei kyllä ollut minkäänlaista muistikuvaa, miten noita liskoja tehdään, mutta luottavaisin mielin ryhdyin hommiin ja sieltähän se jostain lihasmuistista taito vielä löytyi. Ensimmäisen liskon valmistuttua päätin ottaa muutamat vaihekuvat lisko numero kakkosesta, joten tässäpä tulis: Kuinka tehdä liskokorvis?

 

Tarvittavat välineet:

♦ siimaa

♦ erivärisiä helmiä

♦ korviskoukut

♦ läpinäkyvää kynsilakkaa

♦ sakset

Tästä lähdetään liikkeelle. Kaksi helmeä siiman läpi ja toisesta päästä kierretään lenkki helmien ympärille niin, että siima tulee uudelleen helmien läpi. Sitten vaan kiristetään helmet siiman keskelle. Itse käytin aika pitkää, vajaa metrin mittasta lankaa, josta kyllä jäi reippaasti yli. Pelkään aina, että siima loppuu kesken, ja sitten ollaan lirissä.

Samalla tavalla jatketaan, toiselle siiman puoliskolle laitetaan helmet, ja toinen lanka tuodaan helmien läpi, ulkopuolelta kohti liskon vartaloa. Joka toinen kerros asettuu itsestään tuonne mahapuolelle. Päätä kun tehdään, niin aina kahden rivin jälkeen lisätään helmien määrää.

Jalat tehdään kummallekin siiman puoliskolle erikseen. Laita sopiva määrä (mulla 4 helmeä) siimaan ja tuo siima takaisin helmien läpi lukuunottamatta viimeistä helmeä.

Tässä ollaan jo voiton puolella, enää puuttuu liskon häntä. Liskon väristyksen kanssahan voi tietysti kikkailla mielin määrin, mutta nyt tein vain pienen kuvioinnin selkään.

Valmis lisko päätellään kiinni korvakorukoukkuun. Ennen siiman katkaisua laitoin vielä läpinäkyvää lakkaa solmukohtaan, jotta se varmasti pysyy kiinni. Kuivumisen jälkeen langat katki ja eikun vaan liskot korviin!

 

Siinä vielä havainnollistava kuva Instagramista, korvikset tositoimissa. Minä tykkään, kunnon nostalgiafiilis tulee kun on nämä korvissa. Ja kesäfiilis, helmityöt oli nimittäin kova sana kesäleireillä, joilla olin varmaan joka kesä ala-asteella. Hehee ja meitsillä on muutenkin ihan kesäfiilis, koska enää tämä viikko töitä ja sitten KESÄLOMA!

Sanokaa muikku!

Sunnuntaisissa rippikemuissa meidän viiden hengen serkkukopla oli kerrankin täydessä kokoonpanossa, joten päätettiin ottaa muutamat potretit. "Otetaan sellainen kiva yhteiskuva, hymyilkää nyt kaikki!" Ihan kiva idea, mutte mitenkäs se toteutus sitten?

"Oottakaa, Saku laittaa paidan housuihin."

"Vielä pikku hetki..."

 

"Hei, näytetään kaikki kieltä!"

 "Nyt sellanen jenkkihymy!"

"Ainiin, piti katsoa kameraan, hups..."

Ja sitten kun kaikki näyttävät suht normaaleilta, niin tietysti kuva vähän tärähtää.

Serkku & Sushibar

Jesjes, se on perjantai ja viikonloppu! Tällä kertaa ei tosin ole oikein mitään suunnitelmia, toisin kun viime viikonloppuna, jolloin reissasin sekä Tampereella läksäreissä että Juvalla rippijuhlissa. Sieltä rippijuhlista nappasin kyytiimme serkkuni Nooran, joka tuli muutamaksi päivää Helsinkiin lomailemaan.

Maanantaina treffattiin Nooran kanssa keskustassa heti kun pääsin töistä ja mentiin Sushibariin syöpöttelemään. Se vaan on aina niin hemmetin hyvää, eikä serkkunen ollut siellä koskaan käynyt. En kyllä muista, milloin oltaisiin viimeksi tällälailla hengailtu kahdestaan. Nähdään niin pirun harvoin ja silloinkin useimmiten jossain sukukemuissa. Täytyy ehdottomasti ryhdistäytyä tässä asiassa, koska serkkuni on ihan huipputyyppi, eikä sillä kuuden vuoden ikäerolla nyt niin väliä ole :)

 

Masut täynnä napsittiin vähän asukuvia. Tuo pari vuotta vanha Monkin paita taitaa yllättäen olla taas melko in värinsä puolesta. Jotenkin huvittavaa, miten joka syksy sinapinkeltainen/-ruskea ja burgundi tuntuvat tulevan muotiin yhä uudelleen ja uudelleen. En kyllä valita, tykkään väreistä kovasti ja voi esittää kovinkin trendikästä vuosia vanhoilla vaatteilla.

 

Vitsit oli kyllä vaikea keväällä löytää hyviä farkkushortseja. Tuntui, että kaupat oli täynnä niitä perskannikat paljastavia teinihoropöksyjä, ja vaikka suhteellisen minimitassa viihdynkin, niin sellanen on kyllä liikaa. Nämä pöksyt löytyi sitten Nycistä JCPenneyltä, korkealla vyötäröllä ja lahkeessakin riittää pituutta. Miellän JCP:n aina suunnilleen samaan kategoriaan Anttilan kanssa, eli ei ehkä se ensimmäinen paikka, mistä lähtisin vaatteita metsästämään, mutta Leviksen osasto siellä oli kyllä oikein kelvollinen (eikä valikoimassa ollut ehkä niitä kaikkein teineinpiä miniminishortseja).

Hattu Monki | Arskat H&M | Paita Monki | Shortsit Levis | Laukku Abro | Kengät Skopunkten

Ihanaa viikonloppua kaikille (vaikka olenkin ehkä hiukan kade niille, joilla on Flow-liput käsissä...)!!

Rippikemuissa

Viime sunnuntaina lähdettiin pikkuveljen kanssa heti aamusta ajamaan Juvalle juhlistamaan Joona-serkun ripille pääsyä. Nyt on suvun nuorimmaisenkin juhlat juhlittu, joten pikaisella laskutoimituksella omista kemuista on jo kahdeksan vuotta, hui kamala! Vanhemmat olivat menneet jo edeltä edellisenä päivänä, mutta itse olin Tampereella myöhäiseen yöhän asti ja veljelläkin oli jotain menoa, joten selviydyttiin paikalle vasta itse juhlapäivänä. Varsinaiseen konfirmaatioon ei kylläkään ehditty, mutta juuri sopivasti kirkon pihaan hetkeä ennen kuin ripille päässeet tulivat sieltä ulos. Taktinen ajoitus, päästiin kaikkiin valokuviin, joten sukulaiset voivat myöhemmin kuvitella meidänkin olleen paikalla koko ajan ;)

 

Serkkukopla koossa. En kyllä ymmärrä, miten reippaasti muita vanhempana olen auttamattomasti kaikista lyhyin. Kymmenen senttiä korkoa sentään vähän lisää uskottavuutta... 

 

Juhlissa oli kakkua ties kuinka montaa sorttia, mutta ehdottomasti parasta olivat nuo lusikkaleivät! Yksi paikallinen nainen on tehnyt niitä iät ajat varmaankin jokaikisiin sukukemuihin, eikä niihin kyllästy ikinä. Ne vaan on niin taivaallisen suussasulavia. Varmaan siksi, että niissä on about pelkästään rasvaa ja sokeria... Aivan sama, odotan jo veljen ensi kevään ylppäreitäkin ihan vaan siksi, että siellä saa taas mussuttaa noita ihanuuksia. 

 

Skumppamaljasta löytyi valikoima Laitilan limonaadeja, tykkään niin noista pulloista. Ja veriappelsiini on mun ehdoton lempparimaku.

 

Päivän juhla-asuna toimi Zaran alennusmyynneistä löydetty mekko ja  H&M:n kiilakorot, joiden kanssa mulla oli pieni löystymiskriisi. Päkiäpehmustetuilla pohjallisilla sain ne kuitenkin pysymään jaloissa sen verran, että selviydyin juhlapäivästä.

Mikä siinä on, että kaikki riparibiisit jäävät päähän ihan tolkuttoman hyvin. Sunnuntain jälkeen mulla on pyörinyt päässä vaan tilkkutäkit ja lapsuuden uskot. Kuten myös yksi luritus pienestä undulaatista, jota meidän riparilla hoilattiin joka välissä. Siihen taisi olla jotkut käsiliikeetkin. Vieläkö te osaatte kaikki riparilaulut ulkoa?

Läksiäiset ja viinikyläilyä

Terve taas! Enpäs ole hetkeen päässyt tänne kirjoittelemaan, oli nääs melko kiireinen viikonloppu, johon sisältyi muun muassa läksiäispippalot ja serkun rippijuhlat. Rippikemuista nappasin vielä toisen serkkuni meille Helsinkiin, joten eilisiltakin vierähti Nooran kanssa hengaillessa. Nyt kuitenkin muutamia räpsyjä Tampereen reissulta.

 

Ellis on lähdössä kuun lopussa puoleksi vuodeksi Malesiaan vaihtoon, enkä todellakaan tiedä, miten tulen syksystä selviämään ilman sitä! Perjantaina tytsä järkkäsi läksiäisillanistuijaiset hallinnoin muikkeleille (ja parille muulle), joten minäkin ajelin illaksi Tampereelle.

 

Miia toi meille tuliaisiksi upeat Hippo-Buffit. Lohdutuspalkintoja, kun ei päästy viikolla Keuruun Hippokisoihin. Sopii mainiosti mun tyyliin, eikös? Oikeasti toi on kyllä ihan loistava lenkkeillessä kun ilmat viilenee ja se sopii vallan mainiosti mun oranssiin juoksutakkiin!

 

Mutrusuu rymättyläläisen shotin jälkeen. Jos joku haluaa kokeilla, niin iskekää normaaliin viinashottiin silli sekaan ja kulauttakaa kerralla suuhun.  Sillin suolaisuus peitti kyllä kivasti vergin maun...

 

Myöhemmin lähdettiin vielä danssaamaan Hulluun Poroon, ei ehkä ihan mun lempibaari, mutta se terassi on kieltämättä ihan hieno. Yläilmoista olisi kiva kuvailla kaupunkia muullakin kun iPhonella :)

 

Lauantaina aloitettiin päivä Klubin aamiaisella, oi että oli hyvää. Siitä siirryttiin isommalla porukalla Sorsapuistoon ottamaan arskaa. Auringonotto on kyllä paras tapa viettää dagen efteriä, voi hyvällä omallatunnolla laiskotella koko päivän ja samalla saattaa saada hiukan väriäkin pintaan.

 

Illemmalla mentiin vielä Viinikylään syömään. Itse en ollut paikasta kuullutkaan, mutta mä olenkin ollut ihan pihalla Tampereen meiningeistä koko kesän. Kukkaisviikot olivat siis meneillään ja Frecknellin jonnekin sisäpihalle oli sitten pistetty pystyyn Viinikylä. Siellä oli melkeinpä sellainen keskieurooppalainen fiilis. Tuli ihan Saksan olutteltat mieleen, vaikka sellaisissa yleensä onkin vähän riehakkaampi meininki.

 

Tilattiin tuollainen iso lautasellinen kaikkea mahdollista viinin kanssa nautittavaksi. En yhtään muista, mitä kaikkea siinä oli, mutta kaikkea kamalan hienon kuuloista kuiteskin :) Tarkoitus oli ottaa kuva ruokalistan selostuksesta virkistämään muistia, mutta enpäs sitten muistanut sitäkään, hyvä minä!

 

Tampereen visiitti kesti vain 27 tuntia, mutta tuntui huomattavasti pidemmältä. Ajoin takaisin Helsinkiin vasta yömyöhällä, laulellen Suomipopin tahdissa koko matkan. Ehdottomasti paras ajokanava, kun osaa laulaa melkein kaikien biisien mukana. Siinä pysyy hyvin hereillä yksin ajellessa. Ei olisi kyllä yhtään tehnyt mieli lähteä pois Tampereelta, mutta eipä tässä onneksi ole kuin muutama viikko jäljellä paluumuuttoon. Pakko myöntää, että odotan syksyn tuloa jo vähän malttamattomasti. Tai siis koulun alkua, en mitään syyssateita ja nollakelejä. Sitä ennen mulla on kuiteskin vielä parin viikon kesälomakin edessä, joten kesähän on oikeastaan vasta aluillaan!

Nyt taidan käydä sunnuntain rippikuvien kimppuun, ei niitä taidakaan olla kuin vajaa tuhat kipaletta mun koneella... Pikkuinen työ tuhota sieltä kaikki epäonnistuneet ja turhat otokset. Mutta palaillaan ensi kerralla sitten rippikemutunnelmissa.