Tämä on ensimmäinen kesä, jolloin teen kunnon nine to five -duunia. Hyvästi epäsäännölliset työajat ja mahdottomat lomasunnitelmat, kun työvuoroja ei tiedä kuin muutaman viikon eteenpäin - en ikävoi. Parin kuukauden aikana olen tehnyt empiiristä tutkimusta lomafiiliksen kasvattamisesta, vaikkei sitä oikeaa lomaa olekaan. Ratkaisu kaikkeen on viikonloppureissut. Vaikka kyllä Helsinkikin olisi oiva paikka viettää kesäviikonloppuja, mutta tekee hyvää päästä hetkeksi pois kotioloista. Liiallinen ajanvietto perheen kanssa aiheuttaa nimittäin vakavaa kroonista teiniangstia, senkin on empiria opettanut kesän aikana.
Perjantaina ajoin ensimmäistä kertaa koko kesänä kotiin Tampereelle. Ah sitä autuutta, kun pääsi käymään kotona, vaikka ohikulkumatkalla vain olinkin. Oma pyörä odotti kiltisti varastossa ja sen selässä viiletin hetkessä terassille moikkailemaan kavereita. Ja tuttuun tamperelaiseen tyyliin terassille oli kokoontunut lauma porukkaa kun taas Helsingissä tuntuu olevan täysi mahdottomuus järjestää yhteisiä menoja usemman ihmisen kanssa.
Viikonlopun varsinainen matkakohde oli kuitenkin Keuruu, jonne ajeltiin lauantaiaamuna Riikan ja Elliksen kanssa. Treffattiin Miia keskustassa, ostetiin sapuskat ja siirryttiin loppupäiväksi rantasaunalle ottamaan aurinkoa ja pitämään grilli- ja lettukestejä. En ollut nähnyt tyttöjä aikoihin, joten rento hengailu ja juorujen päivitys olivatkin jo paikallaan.
Saunomisen jälkeen lähdettiiin vielä markkinapubiin ja paikalliseen baariin viettämään iltaa ja markkinaviikonlopun ansiosta meininkiä riitti. En taida vieläkään olla toipunut Keuruun excusta, sillä aamuyöstä odotetiin snägärillä ruokaa melkein tuntia - yhdessä kaikkien muiden markkinavieraiden kanssa. Eipä se sinäänsä haitannut, sillä taksikin tuli vasta kun sapuskat oli saatu naamaan. Kovin monen tunnin unia ei sinä yönä nukuttu. Keuruu saa siis pienet miinukset City Grillin ja taksin hitaudesta, mutta muuten meillä oli ihan mahtava excursio!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti